Kommentteja?

Terminen syksy alkaa kun vuorokauden keskilämpötila laskee alle 10 °C. Käytännössä tämän katsotaan tapahtuneeksi kun keskilämpötila on ollut yhtäjaksoisesti viisi vuorokautta peräkkäin alle tuon lämpötilan. 23.9. vuorokauden keskilämpötila oli 9,3 °C ja pari seuraavaankin päivää alle kymmenen astetta. 26.9. lämpötila kuitenkin nopeasti nousi, mikä johtuu varmasti lounaasta saapuneista matalapaineista.

Syksy olisikin ollut muutaman päivän tavanomaiseen nähden etuajassa, jos se jo olisi alkanut. Yleensä terminen syksy alkaa syys-lokakuun vaihteessa tai lokakuun alkupäivinä.

Kuukauden säätilastoja voi seurata NOAA-muodossa (NOAA on USA:n ilmatieteen laitos) sivulla http://rosti.fi/saa/?page_id=111. Sieltä voi myös valita aikaisempia kuukausia koko siltä ajalta kuin Sääasema Nauvo on ollut toiminnassa.

Tarkennetaan hieman ensin, mitä kannattaa tutkia. Yleinen tuulisuus on eri asia kuin se, miten paljon esiintyy yksittäisiä kovia tuulia, ja millaisia tuulimaksimeja on saavutettu.

Yleistä tuulisuutta voidaan hyvin tutkia asemani tilastoimalla yksiköllä nimeltä Wind Run. Se on laskennallinen suure, joka mittaa mittauspisteen ohittaneen tuulen “määrää”. Mitä kovempi tuuli, sitä nopeammin tämä yksikkö kasvaa, mutta se kasvaa kevyilläkin tuulilla jos ne ovat pitkäkestoisia. Alla on kuva tästä analyysistä (keräämästäni datasta olen jättänyt pois vuodet 2003 ja 2012, koska ne eivät ole koko vuoden tilastoja).

Wind Run 2004-2011

Voidaan sanoa, että tällä tarkastelujaksolla ja tässä mittauspisteessä tuulisuus ei suinkaan ole lisääntynyt. Päinvastoin, vuodet 2009—2011 ovat olleet vähätuulisempia kuin 2004—2008.

Entä sitten kovien tuulien esiintyminen? Samalla tarkastelujaksolla laskin tietokannasta, että montako esiintymää tietokannassa on yli 10 m/s tuulta (tietokannassa kaikki arvot on tilastoituna 30 minuutin välein) ja mikä on kunakin vuonna mitattu maksimituuli. Kuvasta tuli tämän näköinen:

Wind Count > 10 m/s and High WInd Speed

Tästäkin voitaneen todeta, ettei mitään kasvavaa trendiä ole. Eniten yli 10 m/s tuulia on ollut 2007 ja 2008. Kovin mittaamani tuuli on  25,5 m/s lokakuussa 2006.

“Myth busted”, sanottaisiin Myytinmurtajissa. Mielenkiintoista analyysiä kuitenkin!

Sateen kerääjä likaantuu myös sisältä sadeveden mukana kertyneistä epäpuhtauksista. Lisäksi hyönteiset rakentelevat varsinkin kesän aikana kaikenlaista sateenkerääjän sisään. Puhdistusta tarvitaan monessa paikassa.

Säteilysuojus tältä keväältä ennen puhdistusta ja sen jälkeen:

Säteilysuojus ennen…

… ja jälkeen

Mutta millä menetelmillä säätä oikeasti ennustetaan? Tietoa tästä on paljon tarjolla, esimerkiksi

• Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4%C3%A4n_ennustaminen
• Wikipedia englanniksi: http://en.wikipedia.org/wiki/Weather_forecasting
• Ilmatieteen laitoksen sivuilla: http://ilmatieteenlaitos.fi/saaennuste

Tiivistetysti: kun puhutaan meteorologiasta, ennustaminen perustuu havaintoihin, jotka muodostavat lähtökohdat ja ilmastomalleihin, joita ajetaan tehokkailla tietokoneilla. Havaintoja saadaan myös aistinvaraisesti, mutta yhä enemmän erilaisten instrumenttien mittausarvoina. Mallilla lasketaan sitten jonkin tietyn alueen sään kehittyminen, joka pitkälti on todennäköisyyslaskentaa. Meteorologi sitten vielä miettii, millaisilla painotuksilla hän lopullisen ennusteen tekee.

Mallien parantuessa ja tietokoneiden tehon lisääntyessä epävarmuudet pienenevät, mutta pieleen voi silti mennä. Tästä johtuu varovaisuusperiaate: varsinkin jos näyttää, että tulossa on vaarallinen sää, siitä pyritään varoittamaan, vaikka todennäköisyys olisi pienempi. Merisäässä tämän huomaa usein: varoitukset ovat aika usein kovemmasta tuulesta kuin mitä sitten todella on, mutta eihän siitä juuri haittaa ole, että varaudutaan hieman pahempaankin kuin mitä sitten toteutui! (Monesti saan palautetta, että asemani näyttää liian pieniä tuuliarvoja. Osa johtuu juuri edellisestä; osa johtuu siitä, että asemani on maalla eikä merellä, ja merellä tuuli puhaltaa esteettömissä olosuhteissa ja siis kovempaa. Mutta ei se todellinen ero yleensä kovin suuri silti ole.)

Tutuimmat sääennusteet ovat niitä, jotka ulottuvat muutaman päivän päähän. Pidemmät ennusteet ovat maantieteellisesti tarkkojen ennusteiden asemesta melko kuvailevia. Ääripäässä on ilmastomallit, joilla kuvataan esimerkiksi maapallon keskilämpötilan muutosta. Siinähän käytetään siis keskilämpötiloja, joko tietyllä alueella tai vaikka globaalisti, ja ennakoidaan niiden kehitystä. Yksittäisenä ajanhetkenä voidaan olla aika kaukana keskiarvoista suuntaan tai toiseen, eikä se sellaisenaan tarkoita, että ilmastomallissa olisi jotakin vikaa.

Kokonaan oma lukunsa on erilaiseen perimätietoon perustuvat tavat ennustaa säätä. Vaikka arvostankin suuresti vanhan kansan viisautta ja kansanperinnettä, sään ennustamisessa nämä asiat ovat enemmän hauskoja tarinoita kuin käyttökelpoisia työvälineitä.

Yksi syy uudistukseen on halu kirjoittaa uutta blogia. Tämä tulee olemaan pääasiassa sääblogi, mutta varmaankin muutakin mukaan mahtuu. Aika näyttää, ken kulkee, hän näkee ja muitavastaavia kuluneita fraaseja. Tässä ensimmäisessä postauksessa kerron ehkä hieman teknispainotteisesti aseman historiasta.

Sääasemaharrastukseni lähti aikanaan liikkeelle monen asian summana. Sää osana luontoa, sen havainnointi ja tilastointi kiinnostavat minua, mutta en ole koskaan ennen sääasemaani kuitenkaan pitänyt mitään kirjaa sääilmiöistä. Laitteet, jotka keräävät ja tallentavat säätietoa kiehtovat minua sellaisenaan, ja 2000-luvun alussa jo varsin hyvät laitteet tulivat harrastajan ulottuville. Tiedon jakaminen www-sivun kautta kannusti minua opiskelemaan lisää www-tekniikoista (jotakin osasin jo ennakkoon), ja näin sain yhdistettyä luonnon seuraamisen ja tietotekniikkaharrastukseni.

Saatuani ensimmäisen sääasemaversion julkistettua kesällä 2003, minulle oli jonkinlainen yllätys, miten mielenkiintoinen www-sääasema ihmisten mielestä onkaan ja miten nopeasti tieto siitä levisi. Osasyyllisiä varmastikin ovat nauvolaisten lisäksi saariston kesäasukkaat, joita sää kiinnostaa silloinkin kun he eivät täällä ole. Kesällä täällä liikkuu myös paljon veneilijöitä, joille säätieto on erityisen tärkeää. Kiinnostuneiden joukossa on kalastusharrastajia, luonnossa retkeileviä ja kuriositeettina jopa pienkoneella lentäviä. Lisäksi globaali sää(asema)harrastajien yhteisö käy seuraamassa toistensa tekemisiä.

Alkuperäisen sääsivuston tein koodaamalla sen alusta alkaen PHP-ohjelmointikielellä. Monikielinen toteutus ja lähes reaaliaikainen säätiedon näyttäminen edellyttivät muuta kuin mitä staattiset HTML-sivut olisivat mahdollistaneet, ja lisäksi halusin paremman näköiset mittarit kuin valmiina oli olemassa. Koodasin siis mittaritkin itse PHP:n grafiikkakirjastoilla. (Mittareista kyllä on näyttävämpiäkin versioita jo olemassa muiden tekeminä, mutta minä pitäydyn toistaiseksi omiini.) Säätilastilastot tallennetaan MySQL-tietokantaan. Alkuun vierähti jokin tovi opiskellessa ennen kuin näkösällä oli jotakin julkaisukelpoista, mutta mielenkiintoista oppia se oli!

Vuosien saatossa saataville tuli yhä parempia sisällönhallintajärjestelmiä. Vihdoin tulin siihen tulokseen, että niillä voisi saada jotakin uudenlaista aikaan. Tämä sivusto on nyt toteutettu WordPressillä, tosin siten, että suurin osan sisällöstä tuotetaan edelleen PHP-skripteillä. Tässä toteutuu jotakin samaa kuin vuonna 2003: saan taas opiskella uusia asioita. Webbijulkaisujärjestelmien muuttumisen lisäksi mukaan on tullut sosiaalinen media, jonka vaikutusten tutkimiseen sääasema sopii myös hyvin.

Googlaus “weather blog” tuottaa 1,37 miljoonaa tulosta, “sääblogi” sentään vain 2270. On tämä kilpailtu ala, mutta eiköhän tänne yksi blogi sekaan vielä mahtune!